RemppapolkuLattialämmitysputkien asennus: Vesikiertoisen järjestelmän perusteet
Lattialämmitysputkien asennus on vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän rakentamista, jossa lämmin vesi kiertää lattiarakenteen alla olevissa putkipiireissä ja jakotukki ohjaa virtausta. Ratkaisu riippuu muun muassa lattian rakenteesta, asennustavasta, putkikoosta ja valitun valmistajan järjestelmästä. Siksi yleispätevää putkijakoa tai reititysmallia ei ole.
Putkien sijoittelu voidaan toteuttaa esimerkiksi valuun, asennuslevyihin tai lämmönluovutuslevyihin. Lattialämmitysputkien asennus itse voi rajoittua rakenteiden valmisteluun ja putkien asentamiseen valmistajan ohjeilla, mutta jakotukin kytkennät, painekoe, ilmaus, hydraulinen tasapainotus ja käyttöönotto kuuluvat alan urakoitsijalle. Myös märkätilojen vedeneristys ja lattiarakenne on sovitettava järjestelmän ohjeisiin.
Vesikiertoisen lattialämmityksen perusteet ja suunnittelu
Vesikiertoinen lattialämmitys perustuu lämpimän, suhteellisen matalalämpöisen veden kierrättämiseen lattian alla olevissa putkipiireissä. Jokainen piiri lähtee jakotukilta, kiertää lattiarakenteessa ja palaa takaisin jakotukille. Jakotukki jakaa veden useaan piiriin ja vastaanottaa paluuveden. Piirien määrä, putkikoko ja reititys vaikuttavat toisiinsa, joten lattialämmitysputkien asennus ei ole vakioitu työvaihe, joka sopisi samanlaisena jokaiseen kohteeseen.
Suunnittelu alkaa lattiarakenteen selvittämisestä. Uudisrakennuksessa järjestelmä on yleensä helpompi toteuttaa kuin remontissa, jossa vanha lattia voidaan joutua purkamaan tai uusi rakenne nostaa aiempaa korkeammalle. Valitun järjestelmän vaikutus valmiin lattian korkoon on ratkaistava ennen töitä, koska eri vesikiertoiset ja sähköiset ratkaisut kasvattavat rakennetta eri tavoin. Tämä vaikuttaa esimerkiksi ovien, kynnysten ja muiden liittymien toteutukseen, mutta niiden yksityiskohtaista sovittamista ei voi päätellä ilman kohteen rakennetietoja.
Putket voidaan sijoittaa valuun tai tasoitteeseen, asennuslevyihin tai lämmönluovutuslevyihin. Sopiva menetelmä riippuu lattian rakenteesta ja järjestelmän valmistajan ohjeista. Betonirakenne siirtää lämpöä tehokkaasti. Puulattioissa alumiiniset lämmönluovutuslevyt jakavat lämpöä tasaisemmin. Siirtyminen on tehokkainta, kun levyjen ja lattiapinnoitteen välissä ei ole eristekerrosta tai ilmarakoa. Siksi rakennekerrokset ja niiden liittyminen toisiinsa on suunniteltava ennen putkien asentamista.
Olemassa olevan lattian yhteydessä Uponorin kuvatussa rakenteessa 28 × 120 millimetrin koolaukset liimataan ja ruuvataan alla olevaan levyyn. Kelluva ylempi lastulevy voidaan käyttää, kun kaikki ponttiliitokset liimataan sekä pitkittäisissä että päätysaumoissa. Uponorin ohjeen mukaan lattialämmitys voidaan asentaa enintään 30 millimetriä paksun massiivipuulattian alle, jos lankut ja koolaukset ovat perusteellisesti kuivat ja lattian toimittajan ohjeita noudatetaan [S8].
Märkätiloissa lattian kipsilevy tai lastulevy asennetaan tuotteen valmistajan ohjeiden mukaan, samoin vedeneristys. Kuvatussa rakenteessa lämmitys sijaitsee vedeneristyksen alapuolella. Tämä sijainti on huomioitava jo rakenneratkaisua valittaessa, koska putkien, levyjen, vedeneristyksen ja pintamateriaalin järjestystä ei voi muuttaa vapaasti.
Myös putken ja jakotukin yhteensopivuus tarkistetaan suunnitteluvaiheessa. Käytössä on esimerkiksi putkikokoja 12 × 1,7 millimetriä, 16 × 2 millimetriä, 17 × 2,0 millimetriä ja 20 × 2 millimetriä. Liittimet ja kiinnitystarvikkeet on tarkoitettu tietyille mitoille, joten eri tuotteita ei pidä yhdistellä oletetun yhteensopivuuden perusteella. Taloon.comin jakotukkivalikoimassa on useita jakotukkiratkaisuja ja lähtömääriä.
Huonetermostaatti ohjaa yleensä vesikiertoista lattialämmitystä toimilaitteiden kautta. Sauna- tai pesuhuonepiiri voi kuitenkin toimia vakioidulla virtausmäärällä ilman huonetermostaattia. Betonilattioille lähteissä kuvataan 30–35 °C:n yleinen menoveden lämpötila. Puulattian pintalämpötila saa olla enintään 27 °C. Arvot eivät korvaa valitun järjestelmän mitoitus- ja käyttöohjeita.
Lattialämmitysputkien asennus: Vaiheet ja menetelmät
Putkien kiinnitys ja reititys
Lattialämmitysputkien asennus alkaa lattiarakenteen ja käytettävän asennustavan mukaisesta valmistelusta. Putket voidaan asentaa esimerkiksi betonin tai tasoitteen sisään, asennuslevyihin tai lämmönluovutuslevyihin. Sopiva ratkaisu riippuu olemassa olevasta lattiasta sekä valitun järjestelmän valmistajan ohjeista. Uponorin ohjeissa käsitellään erikseen betoni-, puu-, olemassa olevan lattian ja märkätilan rakenteita. Siksi putkityötä ei voi suunnitella pelkän putkikoon perusteella, vaan myös lattian rakenne ja päällyste on otettava mukaan suunnitteluun.
Alustan pitää olla kyseiseen rakenteeseen sopiva. Märkätilan kallistusvalumenetelmässä pohjalaatta imuroidaan ja pohjustetaan ennen lämmityksen asentamista. Pohjusteen annetaan kuivua tuotteen ohjeen mukaan, ja alusta käsitellään ennen tasoitetta valmistajan määrittämällä tavalla. Betonilattialla pinta tasoitetaan tarvittaessa ennen muovipäällysteen tai seinästä seinään ulottuvan kokolattiamaton asentamista. Puulattiarakenteissa lautojen ja koolausten on oltava huolellisesti kuivia, ja lattian toimittajan ohjeita on noudatettava. Uponorin kuvaamassa olemassa olevan lattian rakenteessa 28 × 120 mm:n koolaukset liimataan ja ruuvataan alla olevaan levyyn. Uiva lastulevy voidaan hyödyntää, jos ponttiliitokset liimataan kokonaan sekä pitkittäis- että päätyliitoksista.
Putki kiinnitetään sille tarkoitukseen sopivilla kiinnikkeillä. Käytössä voi olla esimerkiksi sidontalanka, putkipidikekisko tai eristeeseen kiinnitettävä pidikekisko. Kiinnitystapaa ja kiinnityksen tiheyttä ei voi päätellä yleissäännöstä, koska eri rakenteille ei ole annettu yhtä yhteistä kiinnitysjakoa. Vääränlainen kiinnike voi myös sopia huonosti putken tai alustan kanssa, joten tuotteet valitaan kyseisen järjestelmän ohjeen mukaan.
Putkireitti ja taivutukset suunnitellaan ennen kiinnittämistä. Myös taivutukset tehdään valitun putken ohjeen mukaan. 16–20 millimetrin putkille on saatavana suljettu taivutuskulman ohjain, mutta yleistä vähimmäistaivutussädettä ei ole määritelty. Tämän vuoksi asentaja ei voi soveltaa yhtä kaikille putkille sopivaa käännösohjetta. Putken, liittimien, pidikkeiden ja jakotukin on oltava keskenään sopivia, sillä esimerkiksi eri mitoituksille tarkoitetut liittimet eivät ole automaattisesti vaihtokelpoisia.
Putkijako ja piirin enimmäispituus ovat tuotekohtaisia. Roth X-PERT S5 -putkelle, jonka koko on 20 × 2 mm, suositeltu asennusväli on 300 mm. Ulkoseinien vierellä väli voidaan tässä tuotteessa pienentää 150 millimetriin. Piirin suositeltu enimmäispituus on 100 metriä ja ilmoitettu enimmäispeittoala 300/150 mm:n jaolla 25 m². Nämä arvot vaikuttavat suoraan siihen, miten tila jaetaan lämmityspiireihin ja millainen jakotukki tarvitaan. Ne koskevat vain kyseistä Roth-tuotetta, eivät kaikkia vesikiertoisia järjestelmiä. Netraudan vesikiertoisen lattialämmityksen yleiskuvauksessa kuvataan jakotukin ja yksittäisten piirien perusratkaisua.
Lattialämmitysputkien asennus itse voi rajoittua valmisteluun ja putkien sijoittamiseen, jos järjestelmäohjeet ovat käytettävissä. Jakotukin hydraulisia liitäntöjä, painekoetta, piirien tasapainotusta ja käyttöönottoa ei pidä tehdä omatoimisesti.
Huomioitavaa märkätiloissa
Märkätilassa lämmitys asennetaan kuvatussa kallistusvalumenetelmässä vedeneristyksen alapuolelle ja upotetaan betoni- tai tasoitekerrokseen. Vedeneristys tehdään tuotteen valmistajan ohjeiden mukaan. Myös lattian kipsilevy ja lattialastulevy asennetaan niiden valmistajan ohjeiden mukaisesti. Rakenteen järjestys on tärkeä, koska lämmitys, tasoite ja vedeneristys muodostavat tässä menetelmässä toisiinsa liittyvän kokonaisuuden.
Putkien tai kaapeleiden päällä on oltava valmistajan määrittämä tasoitepaksuus myös ohuimmassa kohdassa. Lattiakaivon kohdalla kuvatussa märkätilämenetelmässä tasoitteen vähimmäispaksuus ohuimmasta kohdasta on 5 mm. Tätä arvoa ei voi käyttää kaikkien rakenteiden yleisenä vähimmäispaksuutena, vaan paksuus tarkistetaan aina valitun menetelmän ohjeesta. Lämmitys kytketään pois päältä kaksi päivää ennen kallistustasoitteen tekemistä.
Märkätilän työvaiheiden järjestys ja tuotteiden yhteensopivuus on tarkistettava ennen valua. Kun putket jäävät tasoitteen ja vedeneristyksen yhteyteen, myöhempiä reititysmuutoksia ei voi tehdä samalla tavalla kuin avoimessa rakenteessa. Siksi putkijako, kiinnitys ja tasoitekerroksen vaatimukset varmistetaan ennen rakenteen sulkemista. Jakotukkiliitännät, paineistus, piirien hydraulinen tasapainotus ja käyttöönotto kuuluvat ammattitaitoiseen järjestelmän viimeistelyyn.
Jakotukki, testaus ja käyttöönotto – ammattilaisen vastuu
Jakotukin liitännät ja merkinnät
Jakotukki jakaa lämpimän veden useisiin erillisiin putkipiireihin ja vastaanottaa paluuveden. Siksi se ei ole pelkkä putkien päätepiste, vaan paikka, jossa koko järjestelmän täyttäminen, tyhjentäminen, ilmanpoisto ja piirien säätö tapahtuvat. Jakotukissa on oltava täyttö-, tyhjennys- ja ilmanpoistoventtiilit. Jakotukkien ulostulojen määrä vaihtelee tuotteen mukaan. Valikoimissa on esimerkiksi yhden, neljän, kuuden, 11 ja 12 ulostulon malleja.
Jakotukki, liittimet ja putket valitaan yhtenäisen järjestelmän mukaan. Liittimet on tarkoitettu tiettyihin putkimittoihin, kuten 10,5 × 1,3 millimetrin, 16 × 2 millimetrin ja 20 × 2 millimetrin putkille. Myös lattialämmitysputkien mitat vaihtelevat järjestelmässä. Siksi eri valmistajien tai eri mittojen osia ei voi yhdistää oletuksena. Väärä liitin tai yhteensopimaton osa voi estää tiiviin ja ohjeiden mukaisen liitännän.
Jokaisen putkipiirin pituus ja numerointi merkitään pysyvästi jakotukin yhteyteen. Tämän ansiosta piirit voidaan tunnistaa säätöä, käyttöönottoa ja myöhempää huoltoa varten. Merkinnät kuuluvat myös järjestelmän luovutustietoihin. Jakotukin liitännät tekee lattialämmitys- tai putkiurakoitsija valmistajan ohjeiden mukaan, ei asukas osana lattialämmitysputkien asennus itse -työtä.
Painekoe ennen käyttöönottoa
Uponorin lattialämmitysjärjestelmän ohjeessa painekoe tehdään ennen käyttöönottoa. Jos sovellettava standardi ei määritä koemenettelyä, järjestelmä ilmataan ja paineistetaan 1,5-kertaiseen suunnittelupaineeseen 30 minuutiksi. Samalla liitokset tarkastetaan silmämääräisesti. Tämän jälkeen vettä poistetaan nopeasti, kunnes paine laskee 0,5-kertaiseen suunnittelupaineeseen. Tyhjennysventtiili suljetaan, ja paineen annetaan nousta. Nousu yli 0,5-kertaisen suunnittelupaineen osoittaa järjestelmän tiiviyttä tässä ohjeen mukaisessa koemenettelyssä.
Painetta ylläpidetään vielä 90 minuutin ajan ja tarkistetaan säännöllisesti. Jos paine laskee tänä aikana, järjestelmässä on vuoto. Tulos on olennaista selvittää ennen käyttöönottoa, koska lattiarakenteeseen suljetun putkiston liitosten tarkastaminen ei ole enää samalla tavalla mahdollista kuin avoimessa työvaiheessa. Ilmalla tehtävässä painekokeessa ohjeessa mainittu ylipaineraja on 0,5 bar. Edellä kuvattu menettely on tarkoitettu tilanteeseen, jossa sovellettava standardi ei anna omaa menettelyä, joten valitun järjestelmän ohje ratkaisee käytännön toteutuksen.
Säätö, käyttöönotto ja luovutus
Painekoe ei yksin tarkoita, että vesikiertoinen lattialämmitys on valmis käyttöön. Urakoitsijan kokonaisvastuuseen kuuluvat myös ilman poistaminen, piirien hydraulinen tasapainotus ja käyttöönotto. Tasapainotuksessa järjestelmä säädetään valmistajan asennuspiirustusten ja toimittajan ohjeiden mukaan. Ilmanpoisto ja säätö ovat tarpeen, jotta eri putkipiirien toiminta voidaan viimeistellä järjestelmän suunnitellulla tavalla.
Uponorin I-76 DEM -ohjausjärjestelmässä automaattinen tasapainotus otetaan käyttöön asentajatilassa. Kun automaattinen tasapainotus on aktiivinen, kaikkien termostaattiohjattujen jakotukin säätöventtiilien on oltava täysin auki. Venttiilien asento on siis tämän käyttöönoton edellytys.
Urakoitsija toimittaa työn hyväksymistä varten asennus- ja säätöasiakirjat sekä painekoepöytäkirjan. Näistä käy ilmi, että järjestelmän toteutus, tiiviys ja säätö on käsitelty kokonaisuutena. Putkien asentamista ei pidä pitää valmiina pelkän putkilenkkien sijoittamisen jälkeen. Jakotukin liitännät, painekoe, ilmanpoisto, hydraulinen tasapainotus, käyttöönotto ja dokumentointi kuuluvat järjestelmän ammattitaitoiseen viimeistelyyn.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Onko vesikiertoinen lattialämmitys sama asia kuin sähköinen lattialämmitys?
Ei. Vesikiertoisessa järjestelmässä lämmin, matalalämpöinen vesi kiertää lattian alle asennetuissa putkissa. Jakotukki jakaa veden useisiin erillisiin piireihin ja vastaanottaa paluuveden. Sähköisessä lattialämmityksessä lämpö tuotetaan lämmitysmatoilla, kaapeleilla tai muilla sähköisillä lämmityselementeillä. Siksi sähköisen lattialämmityksen asennusohjeet eivät kerro, miten vesikiertoiset putket reititetään, kiinnitetään tai liitetään.
Voiko lattialämmitysputkien asennuksen tehdä itse?
Putkien sijoittaminen ei ole yleispätevä tee se itse -työ, sillä ratkaisu riippuu lattiarakenteesta, putkikoosta ja valitun järjestelmän valmistajan ohjeista. Vesikiertoisen järjestelmän toiminta edellyttää myös yhteensopivaa jakotukkia, piirejä, venttiilejä ja tarvittaessa toimilaitteita. Jakotukin liitännät, painekoe, ilmanpoisto, hydraulinen tasapainotus ja käyttöönotto kuuluvat ammattilaisen tehtäviin. Pelkkä putkilenkkien asentaminen ei vielä muodosta toimivaa kokonaisuutta.
Miksi lattiarakenne vaikuttaa valintaan?
Betoni siirtää lämpöä tehokkaasti. Puurakenteissa lämmön tasaisempaan jakamiseen käytetään alumiinisia lämmönluovutuslevyjä. Lämmön siirtyminen on tehokkainta, kun levyjen ja lattian pintamateriaalin välissä ei ole eristekerrosta tai ilmarakoa. Rakenteen on siis oltava yhteensopiva valitun järjestelmän kanssa, eikä yhtä asennustapaa voi soveltaa kaikkiin lattioihin.
Miten lämpötila liittyy vesikiertoiseen järjestelmään?
Laaja lämpöä luovuttava lattiapinta mahdollistaa suhteellisen matalan veden lämpötilan. Betonilattian yleiseksi menoveden lämpötilaksi ilmoitetaan kuvatussa yhteydessä 30–35 °C. Puurakenteisen lattian pintalämpötila saa olla enintään 27 °C. Tuotetiedot ja rakenne ratkaisevat, miten nämä vaatimukset toteutetaan.