Kerrostalon ilmanvaihtokanavien puhdistus hinta ja taloyhtiön vastuu

Kerrostalon ilmanvaihtokanavien puhdistus hinta ei selviä yhdestä yleisestä keskiarvosta. Kustannukseen vaikuttavat muun muassa rakennuksen koko, ilmanvaihtojärjestelmä, puhdistettavat kanavat, asuntojen määrä ja työskentelyolosuhteet. Pientalon 300–900 euron hintaesimerkkiä ei voi soveltaa taloyhtiön urakkaan.
Tarjouksia kannattaa verrata vasta, kun niiden sisältö on eritelty. Puhdistus, ilmanvaihdon mittaus ja säätö, venttiilien käsittely, mahdollinen lämmöntalteenottolaitteen huolto, raportointi ja lisätyöt on määriteltävä erikseen. Samalla selviää, mitkä tehtävät kuuluvat taloyhtiölle ja mitkä asukkaan normaaliin ylläpitoon.
Kerrostalon ilmanvaihtokanavien puhdistus hinta ja kustannustekijät
Kerrostalon ilmanvaihtokanavien puhdistus hinta selviää luotettavasti vasta, kun urakan laajuus ja rakennuksen tiedot ovat tiedossa. Koko taloyhtiölle ei ole vahvistettua yleistä keskihintaa tai asuntohintaista laskukaavaa. Hintaan vaikuttavat muun muassa ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi, rakennuksen pinta-ala, puhdistettavien kanavien määrä, venttiilien lukumäärä ja sovitut puhdistustoimet. Myös teknisten tilojen, katolla sijaitsevien laitteiden ja muiden työskentelykohteiden saavutettavuus voi vaikuttaa tarjoukseen.
Usein esiin nostettu 300–900 euron hintahaarukka on yleinen ilmanvaihtokanavien puhdistuksen viite, ei kerrostalon tai taloyhtiön urakkahinta. 450 euron esimerkki koskee keskikokoista omakotitaloa, joten sitä ei pidä käyttää taloyhtiön budjetin pohjana. Urakkamaailman mukaan tarjouksia kannattaa pyytää useammalta toimijalta, koska kohteet ja työn sisältö vaihtelevat.
Tarjouspyynnössä eri työvaiheet kannattaa eritellä omille riveilleen:
- kanavien puhdistus
- venttiilien puhdistus ja tarkastus
- suodattimien käsittely
- ilmanvaihdon mittaus ja säätö
- tarkastus, valokuvat ja raportointi
- mahdolliset lisä- ja korjaustyöt.
Erittely auttaa vertaamaan tarjouksia samalla perusteella. Kanavien puhdistus ei nimittäin ole sama asia kuin ilmanvaihdon mittaus ja säätö. Puhdistuksessa käytetään ammattilaitteita, kuten alipaineistettua imua ja mekaanista harjausta, kun taas mittauksella ja säädöllä arvioidaan ilmavirtoja ja tehdään järjestelmään tarvittavat säädöt. Lähteissä nämä esiintyvät erillisinä palveluina, eikä ole varmistettu, sisältyvätkö mittaukset yleiseen hintahaarukkaan.
Myös huoltoväli vaikuttaa budjetointiin. Mekaanisesti toimiville järjestelmille suositellaan puhdistusta useimmiten 3–8 vuoden välein. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja katolla olevalla huippuimurilla varustetuissa järjestelmissä suositus on noin 10 vuotta, vaihtelulla ±2 vuotta. Taloyhtiön kannattaa siksi tarkistaa järjestelmätyyppi ja aiemman työn laajuus ennen kustannusarvion tekemistä.
Mikä puhdistusurakkaan kuuluu?

Puhdistusurakan sisältö kannattaa määritellä tarjouspyynnössä tarkasti. Siinä ilmoitetaan, mitkä ilmanvaihtojärjestelmän osat ja kanavat puhdistetaan sekä ulottuuko työ asuntoihin, yhteisiin tiloihin ja teknisiin tiloihin. Samalla sovitaan, irrotetaanko, puhdistetaanko ja asennetaanko venttiilit takaisin. Tarjouksessa on hyvä eritellä myös alipaineistettu imurointi, joka kuuluu tavallisesti ammattimaiseen puhdistustyöhön.
Taloyhtiön tarjouspyynnössä kannattaa pyytää erilliset hinnat ainakin lämmöntalteenottolaitteen huollolle, korjauksille, ilmanvaihdon mittaukselle ja säädölle. Myös matkakulut, asukkaiden tiedottaminen, asuntoihin pääsy, avainten hallinta, työjärjestys linjoittain sekä yhteisten tilojen työt on syytä kirjata mukaan tai rajata selvästi pois. Näin eri urakoitsijoiden tarjoukset koskevat samaa kokonaisuutta. Ammattimaisesta ilmanvaihdosta ja sen merkityksestä voi lukea myös Rakentaja.fi:n ilmanvaihtoa käsittelevästä artikkelista.
Puhdistus vs. mittaus ja säätö
Kanavien puhdistus ja ilmanvaihdon mittaus ja säätö ovat eri työvaiheita. Puhdistuksessa kanavia puhdistetaan mekaanisesti tai käsin, yleensä alipaineistetulla imurilla. Samassa yhteydessä voidaan puhdistaa ja tarkistaa venttiilit sekä niiden tiivisteet.
Puhdistuksen laajuus ratkaistaan järjestelmän ja tarkastuksessa havaittavan likaantumisen perusteella. Kaikkia kanavia ei välttämättä tarvitse puhdistaa, vaan työ voi koskea esimerkiksi vain poistoilmakanavia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että puhdistus yksin osoittaisi ilmanvaihdon toimivan oikein.
Ohjeistuksessa ilmavirrat suositellaan mittaamaan ja säätämään puhdistuksen jälkeen riippumatta siitä, kuinka laaja puhdistus oli. Siksi tarjouspyynnössä pitää ilmoittaa erikseen, sisältyvätkö mittaus ja säätö urakkaan vai tilataanko ne lisätyönä. Puhdistusta, mittausta ja säätöä ei pidä verrata yhtenä palveluna ilman tätä rajausta.
Urakan dokumentointi
Tarjouksessa tulee vaatia kirjallinen työselostus, jossa määritellään työn rajat ja mahdollisten lisätöiden hinnat. Työn valmistuttua taloyhtiölle kannattaa sopia toimitettavaksi raportti tehdyistä töistä, havainnoista ja sovituista valokuvista tai pöytäkirjasta. Raportoinnissa voidaan eritellä puhdistetut kanavaosuudet, venttiilit ja yhteiset tilat.
Lisätyöt, kuten korjaukset tai alkuperäiseen rajaukseen kuulumattomat puhdistukset, on hinnoiteltava ja hyväksyttävä erikseen. Näin toteutunut työ ja laskutus voidaan myöhemmin yhdistää hyväksyttyyn urakkasisältöön.
Taloyhtiön ja asukkaan vastuut

Asukkaan tehtävät
Asukas voi puhdistaa asunnon ilmanvaihtoventtiilin näkyvän osan imuroimalla sen ympäriltä tai pyyhkimällä osan liinalla ja miedolla pesuaineella. Venttiilin tulee säilyä ehjänä ja avoimena. Venttiiliä ei pidä irrottaa puhdistusta varten, koska sen asento voi vaikuttaa ilmanvaihtoon. Urakkamaailma suosittelee venttiilien puhdistamista noin kuuden kuukauden välein.
Asukas voi myös vaihtaa ilmanvaihtosuodattimet itse. Yleisenä suosituksena on vähintään vuosittainen vaihtaminen, mutta väli riippuu suodattimesta, laitteesta ja käyttöolosuhteista. Valloxiin liittyvässä ohjeistuksessa karkeita suodattimia voidaan pestä tai imuroida, kun taas hienosuodattimet vaihdetaan normaalisti 1–2 vuoden välein. Tätä ei voi soveltaa sellaisenaan kaikkiin taloyhtiön yhteisiin ilmanvaihtojärjestelmiin. Liesituulettimen suodattimen pesu on oma huoltotoimensa, ei kanaviston puhdistusta.
Näillä tehtävillä pidetään asunnon näkyvät osat ja suodattimet kunnossa, mutta ne eivät korvaa koko kanaviston puhdistusta. Ammattilaisen työssä käytetään esimerkiksi alipaineistettua imuria ja mekaanista harjausta. Puhdistus voi lisäksi paljastaa tukoksia tai vikoja, joita pintapuhdistuksessa ei havaita.
Taloyhtiön vastuu
Lähteet eivät määritä yksiselitteistä oikeudellista jakoa siitä, kuka vastaa venttiileistä, suodattimista, ilmanvaihtokoneista, kattopuhaltimista tai yhteisistä kanavista. Vastuu on siksi tarkistettava taloyhtiön asiakirjoista ja sovituista käytännöistä. Tarjousta pyydettäessä on tärkeää ilmoittaa, koskeeko työ kaikkia asuntoja ja yhteisiä tiloja. K-Rauta suosittelee, että taloyhtiö puhdistuttaa kaikkien asuntojen ilmanvaihdon samanaikaisesti.
Koko järjestelmän kanavapuhdistus, teknisten tilojen ja kattotason osien käsittely, ammattilaisen tekemä tarkastus sekä ilmanvaihdon mittaus ja säätö ovat eri asioita kuin asukkaan perushuolto. Ne kannattaa pyytää tarjoukseen omina riveinään, sillä puhdistuksen hintaan ei lähteiden perusteella voi automaattisesti olettaa kuuluvan mittausta tai säätöä. Näin hallitus näkee, maksetaanko pelkästä puhdistuksesta vai myös ilmavirtojen tarkistamisesta ja säätämisestä.
Suositeltu puhdistusväli riippuu järjestelmästä. Koneelliselle ilmanvaihdolle on esitetty 3–8 vuotta ja painovoimaiselle ilmanvaihdolle sekä kattopuhaltimella varustetuille järjestelmille noin 10 vuotta, vaihtelulla ±2 vuotta. Kyse on suosituksista, ei yhdestä kaikille taloyhtiöille sopivasta aikataulusta.
Huoltovälit ja tilaajan muistilista
Huoltovälisuositukset
Edellä mainitut huoltovälit ovat suosituksia, eivät kaikille taloyhtiöille sopiva automaattinen aikataulu. Koneelliselle ilmanvaihdolle on esitetty 3–8 vuoden puhdistusväli, kun taas K-Rauta suosittelee kanavien puhdistamista noin 10 vuoden välein. Painovoimaiselle ilmanvaihdolle ja kattopuhaltimella varustetuille järjestelmille on esitetty noin 10 vuoden väliä, vaihtelulla ±2 vuotta. Suositusten ero osoittaa, ettei päätöstä kannata tehdä vain yhden vuosiluvun perusteella. Järjestelmän tyyppi ja taloyhtiön todellinen huoltotarve on ensin tunnistettava.
Kanavapuhdistus on eri asia kuin venttiilien tai suodattimien tavanomainen huolto. Urakkamaailma suosittelee ilmanvaihtoventtiilien puhdistamista noin kuuden kuukauden välein. Asukkaan vaihdettaville ilmanvaihtosuodattimille se suosittelee vähintään vuosittaista vaihtoa. Valloxiin liittyvässä ohjeessa hienosuodattimien normaaliksi vaihtoväliksi mainitaan 1–2 vuotta, mutta suositus koskee tietyn tyyppistä lämmöntalteenotolla varustettua kotilaitetta eikä sitä voi sellaisenaan soveltaa taloyhtiön yhteiseen kanavistoon. Huolto-ohjelmaan kirjataan siksi erikseen kanavat, venttiilit ja laitekohtaiset suodattimet.
Tarjouspyynnön sisältö
Taloyhtiön kannattaa pyytää tarjoukset eriteltynä, ei yhtenä kokonaishintana. Tarjouspyynnössä määritellään, mitkä ilmanvaihtojärjestelmän osat ja kanavat puhdistetaan, irrotetaanko venttiilit, puhdistetaanko ja asennetaanko ne takaisin sekä sisältyykö työhön alipaineistettu poisto. Näin eri urakoitsijoiden tarjoukset koskevat samaa työtä.
Lämmöntalteenottolaitteen huolto, ilmanvaihdon mittaus ja säätö sekä korjaukset ilmoitetaan omilla riveillään. Samoin eritellään matkakulut, raportointi, valokuvat ja mahdollinen lisätyö. Mittausta ja säätöä ei voi automaattisesti olettaa puhdistuksen hinnan sisältöön, joten niiden erillinen hinnoittelu kertoo, mitä talousarvioon todella sisältyy.
Kerrostalossa tarjouspyyntöön kirjataan lisäksi asuntojen kartoitus, asukastiedotus, kulun ja avainten hallinta, työjärjestys linjoittain, yhteisten tilojen työt sekä koko taloyhtiötä koskeva koontiraportti. Tarjouksessa tulee näkyä työn rajat, lisätöiden hinnoittelu ja hyväksymismenettely. Lopuksi pyydetään kirjallinen työselostus, havainnot sekä sovitut valokuvat tai pöytäkirja. Kun työn sisältö ja dokumentointi ovat etukäteen määriteltyjä, tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia ja lisätöiden aiheuttama epäselvyys vähenee.