Ilmanvaihto: Opas kodin ilmanvaihdon ymmärtämiseen ja parantamiseen

Tunkkainen ilma, ikkunoihin kertyvä kosteus tai ilmanvaihdon häiritsevä ääni kertoo, että kodin ilmanvaihto kannattaa tuntea paremmin. Järjestelmä voi olla painovoimainen, koneellinen poisto tai tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla, ja jokaisessa on omat tarkistuksensa ja huoltotapansa.

Opit tunnistamaan kotisi ilmanvaihtotyypin, tarkistamaan venttiilit ja suodattimet turvallisesti sekä arvioimaan, kuinka parantaa ilmanvaihtoa. Samalla selviää, mitkä työt kuuluvat asukkaalle ja milloin tarvitaan ammattilainen, esimerkiksi ilmavirtojen mittaukseen, säätöön, kanavien puhdistukseen tai laitteen vaihtoon.

Mikä ilmanvaihto kodissasi on?

Ilmanvaihto poistaa käytettyä sisäilmaa ja tuo tilalle ulkoilmaa. Ilman liike syntyy joko luonnollisista paine-eroista tai puhaltimien avulla. Ilmanvaihdon tehtävä ei ole vain vähentää tunkkaisuutta, vaan poistaa myös ylimääräistä kosteutta ja sisätilojen epäpuhtauksia. Niitä syntyy esimerkiksi ruoanlaitossa, pyykinpesussa ja saunomisessa. Jos kosteus ei poistu riittävästi, rakennusosiin voi muodostua olosuhteet homeelle ja mikrobeille. Ilmanvaihdon tarve kasvaa asukkaiden määrän sekä suihkun, pyykinpesun ja saunan käytön myötä. Tyhjillään oleva asunto tarvitsee vähemmän korvaavaa ilmaa.

Kotisi järjestelmä on yleensä painovoimainen, koneellinen poisto tai koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jossa voi olla lämmön talteenotto.

Painovoimainen ilmanvaihto toimii ulko- ja sisälämpötilan sekä paine-erojen vaikutuksesta. Korvaava ilma tulee tavallisesti makuu- ja oleskelutilojen venttiileistä, kulkee asunnon läpi ja poistuu keittiön, vaatehuoneen ja kylpyhuoneen poistoilmaventtiileistä. Ulko-olosuhteet vaikuttavat ilmavirtaan, joten asukkaan säätömahdollisuudet ovat rajalliset. Vanhemmissa rakennuksissa ilman kulkuun voi vaikuttaa seinään asennettuja korvausilmaventtiileitä säätämällä.

Painovoimaisessa järjestelmässä on tärkeää tunnistaa hallitut korvausilmareitit. Jos ainoa reitti on ikkunoiden avaaminen, lähde kuvaa tilannetta puuttuvaksi ilmanvaihdoksi, ei toimivaksi painovoimaiseksi järjestelmäksi. Nyrkkisääntönä lähde mainitsee yhden korvausilmaventtiilin 20 neliömetriä kohti, mutta oikea määrä riippuu kokonaisuudesta. Liian vähäinen tai väärin toteutettu korvausilma voi heikentää ilman kulkua ja lisätä vedon tunnetta. Samassa huoneessa tulisi olla joko poistoilmaventtiili tai korvausilmaventtiili, ei molempia.

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa puhaltimet poistavat ilmaa ja synnyttävät ilmavirran. Koneellinen järjestelmä voi olla painovoimaista tehokkaampi, mutta toiminta riippuu järjestelmän toteutuksesta.

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa puhaltimet sekä tuovat että poistavat ilmaa. Ilmanvaihdon voimakkuutta ja vaihdettavan ilman määrää voidaan säätää paremmin. LTO-järjestelmä siirtää poistoilmasta lämpöenergiaa ulkoa tulevaan ilmaan. Tämä ilmanvaihtotyyppi tarjoaa hallituimman ilmavirran eri käyttötilanteissa. K-Raudan ilmanvaihtovalikoima auttaa hahmottamaan laitteiden ja venttiilien tyyppejä, mutta järjestelmä kannattaa tunnistaa myös sen perusteella, miten ilma kodissa kulkee.

Ilmanvaihdon ylläpito ja huolto

Suodattimien vaihto

Suodattimien huolto koskee erityisesti koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa sekä LTO-laitteita. Tunkkainen sisäilma on yksi syy tarkistaa ilmanvaihtokoneen suodatin. LTO-laitteessa tarkistetaan sekä tulo- että poistoilman suodattimet. Jos suodatin on silmin nähden likainen tai tukkeutunut, se vaihdetaan laitteen käyttöohjeen mukaisesti.

Suodatin vaikuttaa siihen, kuinka ilma kulkee laitteen läpi. Kun suodatin likaantuu tai tukkeutuu, ilmanvaihtokone ei toimi samalla tavalla kuin puhtailla suodattimilla. Siksi suodattimen tarkistaminen on perusteltu ensimmäinen huoltotoimi silloin, kun sisäilma tuntuu tunkkaiselta tai laitteen suodatinvaihdosta muistuttava ilmoitus syttyy. Ilmoitukseen kannattaa reagoida laitteen ohjeen mukaisesti, eikä vaihtoa pidä siirtää vain siksi, että suodatin näyttää päällisin puolin melko puhtaalta.

Vallox suosittelee suodattimien vaihtoa vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. K-Rauta antaa vastaavan, noin kaksi kertaa vuodessa toistuvan vaihtovälin ja ajoittaa vaihdon ennen kevään siitepölykautta sekä syksyn ensimmäisten pakkasten aikaan. Sopiva vaihtoväli riippuu kuitenkin laitemallista ja kodin olosuhteista. Lyhyempi väli voi olla tarpeen esimerkiksi kodissa, jossa on lemmikkejä, liikennettä on paljon lähellä tai asukkailla on allergioita.

Suodattimien määrä, sijainti ja vaihtotapa vaihtelevat laitemallin mukaan. Tarkat ohjeet on siksi tarkistettava oman ilmanvaihtokoneen käyttöohjeesta. Käyttäjä voi yleensä huolehtia suodattimien tarkistamisesta ja vaihtamisesta ohjeen mukaisesti. Jos laitteen toiminnasta, ilman laadusta tai ilmavirroista herää monimutkaisia kysymyksiä, asia kuuluu ilmanvaihto- tai huoltoalan ammattilaiselle.

Venttiilien puhdistus

Tarkista, että kodin ilmanvaihtoventtiilit ovat ehjiä eivätkä tukossa. Venttiilit ovat ilman kulkureittejä, joten niiden päällä oleva lika tai muu tukos voi haitata ilman vaihtumista. Puhdistuksen yhteydessä venttiilin asentoa ei kuitenkaan pidä muuttaa. Ilmavirrat on säädetty järjestelmän mukaisesti, eikä puhdistus ole sama asia kuin ilmanvaihdon säätäminen.

Venttiilin ympäriltä voi imuroida pölyä tai venttiilin voi pyyhkiä liinalla ja miedolla pesuaineella. Puhdistuksessa keskitytään näkyvään likaan ja venttiilin pintaan. Jos venttiili on vaurioitunut, puhdistus ei ratkaise ongelmaa, vaan tilanne on arvioitava huollossa.

Ilmanvaihtokanavien puhdistaminen on eri asia kuin venttiilin pyyhkiminen. Kanaviin voi kertyä pölyä ja kemiallisia jäämiä, joten kanavien puhdistus suositellaan teetettäväksi ammattilaisella noin kymmenen vuoden välein. Asunto-osakeyhtiössä työ kannattaa järjestää kaikille asunnoille samanaikaisesti. Kanavien puhdistaminen itse, ilmavirtojen mittaaminen ja järjestelmän tasapainottaminen eivät kuulu tavallisiin käyttäjän huoltotoimiin. Myöskään kanavamuutoksia, laitteen mitoitusta tai sähköisiä töitä ei pidä tehdä itse.

Kesä- ja talviasetukset

LTO-laitteen kesäasetukset eivät ole kaikissa malleissa samanlaiset. Kesällä lämmöntalteenoton ohitus eli bypass estää poistoilman lämmön siirtymistä tarpeettomasti tuloilmaan. Näin laite ei lämmitä sisään tulevaa ilmaa poistoilmalla tilanteessa, jossa ulkona on jo lämmintä. Useimmissa Valloxin MV- ja SE-sarjan laitteissa automaattinen ohitus aktivoituu ulkoilman lämmetessä riittävästi, esimerkiksi noin +14 °C:ssa. Jos automaattista ohitusta ei ole, käsikäyttö tarkistetaan oman mallin ohjeesta.

Jälkilämmitys ja lämmöntalteenotto ovat eri toimintoja, joten toinen voi olla käytössä ilman toista. Valloxin laitteissa jälkilämmityksen voi mallista riippuen kytkeä pois ohjauspaneelista tai mobiilisovelluksesta. Joissakin malleissa lämpötilan asettaminen arvoon 0 tai OFF estää jälkilämmityksen käynnistymisen. Keväällä jälkilämmityksen irrottamista voi harkita, kun ulkolämpötila on säännöllisesti yli +10 °C, mutta asetukset on aina tarkistettava laitekohtaisesti. Yhtä kaikille ilmanvaihtokoneille sopivaa painikejärjestystä ei ole.

Ilmanvaihtokone ei tavallisesti jäähdytä sisäilmaa. Se voi kuitenkin tasata lämpötilaa, jos ulkoilma on sisäilmaa viileämpää, etenkin öisin. Kuumalla säällä ilmanvaihtoa voi mahdollisuuksien mukaan tehostaa yöllä. Päivällä liian voimakasta ilmanvaihtoa kannattaa välttää, jos ulkoilma on sisäilmaa kuumempaa, koska silloin sisään tuodaan lämpimämpää ilmaa.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tai muussa kuin LTO-järjestelmässä kesä- ja talviasetukset määräytyvät järjestelmän rakenteen mukaan. Ennen säätöjen muuttamista on tärkeää tunnistaa, millainen ilmanvaihto kodissa on. Käyttäjä voi yleensä säätää ilmanvaihdon tehoa, jälkilämmitystä ja tuloilman lämpötilaa Vallox-laitteessa käyttöohjetta noudattaen. Ilmavirtoihin tai laitteen toimintaan liittyvät epäselvät tilanteet on syytä ohjata ilmanvaihto- tai huoltoalan ammattilaiselle.

Kuinka parantaa ilmanvaihtoa ja milloin kutsua ammattilainen?

Jos ilmanvaihdon toiminta, ilmavirrat tai laitteen säädöt askarruttavat, asia kannattaa antaa ilmanvaihto- tai huoltoalan ammattilaisen selvitettäväksi. Kotona voi tehdä silmämääräisiä tarkistuksia ja huolehtia valmistajan ohjeiden mukaisesta ylläpidosta, mutta ilmanvaihdon riittävää tasoa ei voi varmistaa luotettavasti pelkän tuntemuksen perusteella. Ilmavirtojen mittaus ja järjestelmän tasapainotus vaativat ammattilaisen välineet ja osaamisen.

Milloin kutsua ammattilainen

Ammattilainen on tarpeen erityisesti silloin, kun ilmanvaihtojärjestelmää muutetaan, sen kokoa arvioidaan tai laitteisto vaihdetaan. Uusi laite pitää sovittaa olemassa olevaan järjestelmään ennen hankintaa. Ilmanvaihtokoneen kapasiteetti valitaan tarvittavan ilmavirran perusteella, ja ohjeistuksessa laitteen tulisi saavuttaa riittävä ilmanvaihto 50–70 prosentin teholla.

Myös kanaviston puhdistus, ilmavirtojen mittaus ja järjestelmän tasapainotus kuuluvat ammattilaiselle. Sama koskee kanavien muutoksia ja sähkötöitä. Näihin töihin ei ole olemassa yhtä yleispätevää kotikonstia, joten niitä ei pidä aloittaa itse. Jos epäselvyys koskee ilman laatua, ilmavirtoja tai ilmanvaihtokoneen toimintaa, huoltoalan arvio auttaa rajaamaan vian ja sopivan toimenpiteen.

Kanaviston kunto ja eristys

Kanaviston kuntoa voi arvioida turvallisesti silmämääräisesti etenkin kylmissä tiloissa, kuten ullakolla. Tarkista, kulkeeko kanava kylmän tilan kautta ja onko eristyksen pinta ehjä sekä tiivis. Huomioi myös kosteus- ja huurrejäljet. Repeytynyt alumiinipinta, irronnut teippi tai eristeen raot voivat heikentää höyrynsulkua.

Kylmässä tilassa kulkeva tuloilmakanava voi jäähtyä nopeasti, jolloin ilmanvaihtokone joutuu työskentelemään enemmän ja energiankulutus sekä lämmityskulut voivat kasvaa. Puutteellinen eristys ja höyrynsulku voivat lisäksi aiheuttaa kanavan pinnalle kondenssia. Kosteus voi siirtyä eristeisiin tai rakenteisiin ja muodostaa homeelle otolliset olosuhteet. Eristyksellä on myös paloturvallisuuteen liittyvä tehtävä.

Eristys on käytännössä välttämätön, kun kanava kulkee kylmän ullakon, teknisen tilan, autokatoksen tai vesikaton kautta. Jos kanava pysyy kokonaan lämpimässä sisätilassa, eristystä ei välttämättä tarvita. Ulko- ja kattotasolla olevat kanavat tarvitsevat lisäksi suojan sateelta, lumelta ja auringonvalolta. Palokatkojen kohdalla ei pidä käyttää omia villa- tai vaahtoratkaisuja, vaan läpiviennissä on oltava testattu ja hyväksytty palokatkoratkaisu.

Poikkeava melu, tärinä tai voimakas suhina voi viitata puutteelliseen eristykseen tai virheellisesti asennettuihin kiinnityksiin. Tällöin rakenne kannattaa tarkastuttaa ammattilaisella. Jos kanaviston tarkastuksen ajankohdasta ei ole tietoa, esimerkiksi viiden vuoden tarkastusväliä voidaan käyttää lähtökohtana.

Remontin kustannukset

Ilmanvaihtoremontin hintaa ei voi arvioida yleispätevästi, sillä kustannukset riippuvat muun muassa talosta, kanaviston laajuudesta ja tarvittavista muutoksista. Seuraavat luvut ovat esimerkkejä 120 neliömetrin omakotitalosta: ilmanvaihtokone voi maksaa hieman yli 2 000 euroa, ilmanvaihtosuunnitelma noin 500 euroa ja kanavat, äänenvaimentimet, venttiilit sekä muut tarvikkeet noin 2 000 euroa. Kanavien asennus alkaa esimerkissä noin 2 000 eurosta ja kylmän ullakon eristys on noin 1 000–2 000 euroa.

Kokonaisuudessaan avaimet käteen -remontti voi tässä esimerkkikohteessa jäädä alle 10 000 euroon. Kustannusten karkea nyrkkisääntö on, että kolmannes muodostuu materiaaleista, kolmannes asennustyöstä ja kolmannes ilmanvaihtokoneesta. Kuinka parantaa ilmanvaihtoa kannattaa siis selvittää ensin suunnitelmallisesti: ammattilainen arvioi nykyisen järjestelmän, tarvittavat muutokset ja laitevalinnan ennen työn tilaamista.